Race Horse Companyn jo perinteinen, eli toista vuotta Suvilahden Kattilahallissa pyörivä White Nights -kabaree ihastuttaa ja hämmentää. RHC:n pojat jatkavat samalla linjalla kuin viime vuonnakin: loistava meno, poikamaista kohellusta, pilkettä silmäkulmassa - ja taiturimaisia esityksiä. Vierailevina tähtinä tänä vuonna Håvve Fjell, Princess Tweedle Needle Berliinistä, nuorallatanssija Natalie Good Kaliforniasta, sekä shown juontaja Bastard Keith suoraan New Yorkista.


Rony Hämäläinen sai ensimmäiset aplodit saatuaan röökin palamaan, mutta kyllä renkaan kanssa taiturointi kirvoitti aika paljon kovemmat aplodit. Loistava esitys - niin puvustuksen, meikin, rekvisiitan kuin akrobatian ja valaistuksenkin osalta.

Princess Tweedle Needle ja Håvve Fjell vetivät esityksen, jota ei ihan kaikilta osin pystynyt katsomaan. Neuloja, tulta, nauloja, verta - ja kahteen otteeseen. Loistavia esiintyjiä ja visuaalisestikin upea show. Mutta ei sitä naulaa pidä nenään tunkea!

RHC:n pojilla oli upeita härveleitä ja hienosti koko jengi käytössä härveleiden pyörittämiseen. Rauli Kosonen oli jättänyt viime vuoden hämmentävän elmukelmuosion pois, ja tyytyi vain esittelemään loistavaa akrobatiaa. Joka jatkui. Ja jatkui. Ja jaksaako se muka oikeesti vieläkin?!

Oma suosikkini oli kuitenkin Kalle Lehto, jolla oli niin hyvä meno päällä jongleeraushommissa, ettei pallojen putoaminen välillä haitannut ollenkaan. Itse asiassa sitä odotti, koska yleisö sai niin kuumia katseita palloja poimivalta esiintyjältä, eikä lopulta ollut ihan varmaa kuuluiko se jopa esitykseen.


Kattilahalli on sisustettu rennoksi hengailutilaksi ja tarjolla on pientä purtavaa sekä tietenkin alkoholijuomia. Kannattaa tulla ajoissa nauttimaan tunnelmasta. Vinkki: esitys alkaa samassa tilassa, joten kannattaa asemoitua niin, että näkee ensimmäisen härvelin. Esitys jatkuu lavalla, palaa takaisin salin puolelle, kiipeää väliajalla parvelle ja jatkaa taas salin ja näyttämön välillä vaihdellen. Yleisölläkään ei siis pääse peppu puutumaan. Ja pepusta puheenollen: siitä on puhe. Tarkemmin sanottuna sen nuolemisesta. Ja fistaamisesta. Bastard Keith yrittää järkyttää, mutta jos tällainen keski-ikäinen perheenäiti lähinnä miettii onko pojalle näissä asioissa jotain erityisen jännää, niin ehkei tämä keskivertokatsojaa kovasti kohauta.


Bastard Keithillä onkin kova työ juontajana kun muistissa on vielä viime vuoden upea Sophia Urista. Laulajana ja esiintyjänä Bastard Keith kyllä loistaa, mutta jutut eivät ihan lämmittäneet yleisöä. Bastard Keith -parka olikin jo saanutkin huomata, ettei suomalainen yleisö lähde esityksessä mukaan ihan samalla lailla kuin newyorkilainen. Hauskinta hänen esiintymisessään olikin suomalaisen yleisön armoton pilkkaaminen. Voisikin todeta, että illan heikoin lenkki oli yleisö. Puolustukseksemme on todettava, ettei katsomo ollut ihan täynnä. Tämän ongelman voisi siis vielä korjata myöhempiin esityksiin!

Race Horse Company: White Nights 2015
Suvilahti Kattilahalli
Tue-Sun 2.-20.12. at 19.00