Näytetään tekstit, joissa on tunniste Waldemarsudde. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Waldemarsudde. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 6. maaliskuuta 2016
Karin Broosin perhealbumin lumoissa
Tukholmassa vierailimme myös Prins Eugens Waldemarsudde -museon ihanassa Karin Broosin Still life -näyttelyssä. Karin Broosin työt ovat fotorealistisia kuvia hänestä itsestään ja hänen perheestään. Maalauksissa on mieletön tunnelma. Kuvien naiset puuhailevat omiaan, omissa maailmoissaan; äidit lastensa kanssa, naiset omissa touhuissaan. Katseen kohteena, siitä tietämättöminä. Yksi suosikeistani on teos "Familjen", jossa äiti imettää vauvaa sängyllä isomman lapsen pelatessa vierellä kännykällä. Kuva ei ole idyllinen äiti-lapsi -tutkielma, vaan äiti tuijottaa johonkin tyhjyyteen omissa ajatuksissaan. Hän ei keskity vuorovaikutukseen vauvan kanssa tai isomman lapsen viihdyttämiseen, sänkyäkään ei ole pedattu. Tämä nyt vain oli se hetki kun vauva piti ruokkia ja isompi saada viihtymään se hetki itsekseen ja äiti sai levähtää hetken omissa ajatuksissaan - tai olla hetken ajattelematta mitään.
Näyttelykirjassa kirjailija Ingela Lind vertaa Broosia Knausgårdiin: molemmilla on poikkeuksellinen taito kuvata tavallista kohottaen arki elämän ja kuoleman kysymyksiksi. Näitä Broosin työt ovatkin, välähdyksiä arjesta, mutta samalla osa jotain suurempaa; kaunista, mutta myös ahdistavaa.
Moni työ näytti olevan taiteilijan omistuksessa. Jäin miettimään eikö hän raaski luopua perhealbuminsa lehdistä - tuskin kuitenkaan kyse olisi siinä, etteivät työt menisi kaupaksi? En jäänyt kuitenkaan kyselemään töiden hintoja tai ostomahdollisuuksia, mutta nappasin museokaupasta näyttelyjulisteen ja kirjan kotiinviemisiksi. Kotona sitten huomasin, että on melko samantyylinen näyttelyjuliste Gerhard Richterin näyttelystä Pompidousta 2012 jo seinällä. Mutta onhan se hyvä jos tuntee oman makunsa ja ehkäpä seiniltä vielä löytyy tilaa tällekin julisteelle.
Waldemarsudde Tukholman Djurgårdenissa on hieno paikka museolle. Vanhan rakennuksen alakerta on historiallisena museona ajan tyyliin kalustettuna. Toisen kerroksen vanhat huoneet on tyhjennetty näyttelytilaksi ja kolmas kerros ilmeisesti remontoitu varta vasten museokäyttöön, niin erilaiset puitteet siellä on. Kauniina päivänä oli kiva kävellä Waldemarsuddesta takaisin keskustaan päin.
Karin Broos
Still Life
Prins Eugens Waldemarsudde
10.10.2015-21.2.2016
Popular Posts
-
Ellen Thesleff on palannut parrasvaloihin kahden viime vuonna ilmestyneen teoksen myötä. Hanna-Reetta Schrekin elämäkerta käy läpi taitei...
-
Itkettää ja naurattaa. Helsingin sanomien esikoiskirjapalkintofinalisti Laura Lehtolan Pelkääjän paikalla kertoo tarinan kolmikymppisest...
-
Ian McEwanin Lapsen oikeus käsittelee vaikeaa aihetta: kenellä on oikeus päättää hoidosta kieltäytymisestä kun potilas on alaikäinen? Kir...
-
DocPointissa sai ensi-iltansa venäläisestä taide- ja queer-aktivistista kertova dokumentti Grey Violet - Odd One Out. Voina-ryhmän k...
-
Julia Varela: X/5.000 ARS17 nykytaiteen suurnäyttelyn teemana on digitaalinen murros: Internet ja digitaaliset palvelut. Näyttely täyt...
-
Avasin kesäteatterikauden Tervasaaressa Bonnie & Clyde -esityksen ensi-illassa 1.7.2017. Perinteiseen kesäteatterityyliin ilta oli v...
-
Viime sunnuntaina Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä sai ensi-iltansa Himo. Hanna Brotheruksen ohjaaman teoksen työryhmään kuuluu j...
-
Neljäs kesä Puotilan kesäteatteria meinasi mennä meidän porukalta ohi, mutta onneksi huomattiin mahdollinen virhe ajoissa ja päästiin vie...
-
Brittiläisen Lucy Kirkwoodin kirjoittama näytelmä ensin tuntui tyhjyys kun sydän otettiin pois mutta nyt on kaikki hyvin KokoTeatterissa o...
-
Kansallisteatterin uusi lastennäytelmä Mauri ja vähä-älypuhelin kertoo 8-vuotiaasta Maurista, joka kaivaa tunnelia Pasilasta Egyptiin ...
Sisällön tarjoaa Blogger.




