Kuva: Sakari Viika / Kansallisooppera

Bajadeeri Nikiyan ja soturi Solorin traaginen rakkaustarina pääsee taas Kansallisoopperan näyttämölle seitsemän esityksen ajaksi. Onneksi onnistuimme saamaan liput, koska tämä taitaa olla yksi niitä harvoja klassisia baletteja, jotka on vielä ollut näkemättä. Ja onneksi onnistuimme saamaan liput, koska esitys oli kertakaikkisen upea. Anna Kontekin loistelias puvustus loi palatsien tunnelman ja tanssijat tekivät orkesterin avulla loput.

Tarinassa Nikiya ja Solor rakastuvat, mutta Solor joutuu järjestettyyn avioon prinsessa Gamzattin kanssa. Nikiya on uhka Gamzattille, joten hänen on kuoltava. Nikiya kieltäytyy vasta-aineesta myrkkykäärmeen puremaan nähdessään Solorin ja Gamzattin poistuvan paikalta. Toisessa näytöksessä Solor näkee huumetripillä Nikiyan Varjojen valtakunnassa. Kolmannen näytöksen avaa temppelin pronssipatsas tanssillaan. Solorin ja Gamzattin häät menevät pieleen jumalten puuttuessa asiaan ja lopulta Solor ja Nikiya saavat toisensa henkien valtakunnassa. Osa klassisten balettien viehätystä onkin näissä traagisissa saduissa, joita aikuiset kokoontuvat seuraamaan.


Oma suosikkini oli Nicholas Ziegler ylibramiinin roolissa: dramaattiset eleet kertoivat suuren miehen suurista tunteista. Helisevät korut ja taidokkaasti laskostettu viitta korostivat ylipapin majesteetillisuutta. Suurimmat aplodit menivät kuitenkin Eun Ji Han Bajadeerille, Xiaoyu Hen Pronssipatsaalle ja Solorille, jonka nimi valitettavasti on unohtunut (eikä Oopperan nettisivu näytä menneiden esitysten esiintyjiä). Pronssipatsaan tanssi olikin kiinnostavasti erilainen kuin muilla - tosin jäimme hieman miettimään miten Buddha-patsas yhtäkkiä hyppäsi sekaan, mutta onhan Intiassa kaikenlaisia uskontoja. 24 tanssijan tepsuttaessa synkassa Nikiyan monikertoina Varjojen valtakunnassa unohtuu Solorin ja Gamzattin pieni horjunta.

Esityksen jälkeen olisi ollut tarjolla taiteilijatreffit, ja olisikin ollut kiinnostavaa käydä kysymässä muutama mieltä askarruttamaan jäänyt kysymys. Valitettavasti väsymys iski ja päädyimme hyppäämään taksiin. Ehkäpä joku muu osaa vastata miksi esityksiä oli vain seitsemän? Kattaako se Helsingin balettifanit? Tämä saattaa toki liittyä siihen, että esitys on kuulunut ohjelmistoon jo pitkään, joten ehkä tosiaan kaikki muut ovat sen jo nähneet. Ja vaikka esityksiä oli vain seitsemän, oli pääosan esittäjiä kolme tai neljä. Ymmärrän tähtivierailijan, mutta onko esitys muuten niin rankka, ettei yksi esiintyjä jaksa vetää kuin yhden esityksen viikossa?

Kyllä Kansallisooppera taas lunasti odotukset ja baletti vaan on yksi hienoimmista taidelajeista!

Suomen Kansallisooppera
Bajadeeri 21.1.2016
Muut näytökset 16.1.-4.2.2016